• Sano Piippuvaari kun meillä on taipumus mallintaa kaikki, onko se hyvästä vai pahasta, sanoin kahvilan jonossa Piippuviisaalle.
• Mitä Ukko Tuhva nyt taas höpiset. Puhuitko nyt fiudemalleista vai tulevan talven asusteista. En tiennytkään, että olet muotitietoinen.
  
• Ääh, säästä minut nyt sun viisastelulta ja heitä tuo aamuärtyisyys roskikseen, vastasin tuohon. Puhuin toimintamalleista ja meitä ohjaavista säännöistä. Tällaisia ovat uskonnot, käyttäytyminen töissä sekä asia- ja hallintomalleista, kuten nyt viimeksi SOTE. Minun kysymykseni on, miksi me näin teemme. Yksinkertaistammeko vai monimutkaistammeko asioita.?

   Jos ei muuta tapahtunut, niin ainakin sain Piippuviisaan ajattelemaan muutakin kuin saivartelua ja hänet irti aamuisesta ärtymyksestään. Ukko oli aina äkeänä kun ei ollut saanut ensimmäistä kuppia mustaa, sokeritonta kahviaan.

• Niin miksi käytämme malleja, pohti Piippuviisas ääneen. Niillä teemme usein monimutkaiset asiat yksinkertaisemmiksi, jotta me jollakin tavalla ymmärrämme asian samalla tavalla. Siinä on niiden voima. Toisaalta jos pelkistämme asioita liikaa, saattaa jotain oleellista jäädä pois. Joskus asiat ovat yksinkertaisempia ja suorempia kuin meidän mallimme. Ongelma tulee, kun mallitamme asiat eri tavalla ja käytämme toisia sanoja ja käsitteitä. Silloin alamme tapella, jopa sotia mallimme oikeellisuudesta. Näin on käynyt uskontojen malleista, lisäksi meidän poliitikot ovat hyviä näiden malliristiriitojen rakentajia. Kaikki ovat mielestään oikeassa ja hyvällä asialla.

   Piippuviisas sulki suunsa, osti kahvin, taas kerran epäterveellisen munkkipossunsa sekä iltapäivälehden aamulla seitsemän aikaan ja marssi lehti kainalossa meidän vakituiseen pöytään.