”Voi, Piippuvaari, mikä saa ihmisen juoruamaan ja varsinkin panettelemaan toisia ihmisiä. Mikä vielä pahempaan on se, että levitetty juoru perustuu täysin olettamuksiin, luuloihin ja kuvitelmiin sekä itsekkäisiin tarkoituksiin.”

   Piippuviisas mutristi suutaan, niin kuin hän aina miettiessään ja vastausta etsiessään tekee. Siitä tiedän ottaneeksi puheeksi oikean asian. Oltuaan aikansa hiljaa ukko alkoi jupinansa, jota puheeksi myös kutsutaan.

”Tuo juoru, se on yhteisön pahin pöpö. Sitä on nykyajan median voimalla niin helppo käyttää mielen manipulointiin. Sairauksista pahin on itsekkyys, ja sen julma keino on tosiasioiden vääristely omien tarkoitusperien pohjalta. Me ihmiset hamuamme vaikutusvaltaa ja meitä ohjaa turhan usein kateus niitä ihmisiä kohtaan, jotka tekevät paremmin kuin itse osaisimme.”

   ”Mitä tuolle voi sitten tehdä?” Kysyin ukkelilta.

   ”Kehittää omaa erottelukykyä, katsoa itseään peiliin rehellisesi ja muistella vaikka suomalaisia sananlaskuja ´Kyllä kuiva rikka hännästä putoaa´ sekä ´Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa´. Asioilla on taipumus räpsähtää omaan nilkkaan ennemmin tai myöhemmin.