Olen kehittänyt uuden itsepuolustuslajin nimeltään Kutido. Japanilainen sana do tarkoittaa tietä kuten Karatedo, tyhjän käden tie, Judo ja Aikido, harmonisen voiman tie. Olen lisäksi myöntänyt itselleni lajissa mustan vyön ja pidän itseäni Kutidon eli kutituksen maasterina. Tähän minut oikeuttaa se, että olen harjoittanut lajia 4 sukupolven ihmisten kanssa, nimittäin äitini, akkani, lapsieni ja lastenlapsien kanssa.
Samoin kuin mestari Aikidossa vie vastustajalta hyökkäyshalut koskematta toiseen, Kutido mestari saa vastustajan luopumaan hyökkäyshaluistaan koskematta, vain heiluttamalla etusormiaan.
Mistä tässä on kysymys vakavassa mielessä? Minusta on hyvä, että eri sukupolvien välillä on joku yhteinen ja toivottavasti myös hauska juttu, sellainen joka on yhteistä vain sinun ja hänen kanssaan. Omien lasten kanssa löysimme yhteistä aikaa ja harrastusta kuntoilusta. Se oli punttisali, itsepuolustusharjoitukset tai juoksulenkki. Oli tärkeää, ainakin minulle, viettää yhteinen hetki kahdestaan. Tällöin pystyi keskustelemaan elämää suuremmista asioista.
Kutido-hetket ovat pieni osa tuota yhteisaikaa, tai sen rakentamista.