Muistan kuin eilisen päivän kun päivälleen 41 vuotta sitten, ylväänä nuorena miehen lähdin sunnuntai-iltapäivällä Vappuheilanhakumatkalle. Tapasin erään naiset, jonka kanssa vietimme useimpien ihmisten yhteisen iltapäivän ja illan. Kun oli kotiinlähdönaika pyysi tuota naista treffeille ajatellen, että voihan tuon kanssa Vapun viettää. Ei tarvitse lähteä enää uutta etsimään.

Nyt hän on kohta Vappuheilani 42. kerran ja myös vaimoni. Eli tämän oli laiskuuden seuraus.

Olemme siis olleet yhdessä tuon 41 vuotta ja sinä aikana olemme tehneet yhdessä riittelemättä neljä asiaa; kolme lasta ja korjanneet puutarhakeinun.

Eikä tämä ole vitsi.