Mikä tuntuu pahemmalta kuin luottamuksen pettäminen? On sama pettääkö luottamuksen läheinen kumppani tai kansakunnan johtaja, mekanismi lienee lähes sama. Ensin luottamus rakennetaan puheilla ja/tai teoilla, annetaan lupaus, jonka antaja sitä antaessaan saattaa olla vilpitön. Niin sitten, syystä tai toisesta, kummallista asiasta johtuen tämä lupaus petetään. Pettäjä saattaa sumuttaa ja hämätä itseään ja vakuuttua, että hän oli omiin toimiinsa oikeutettu. Pettämisen todelliset syyt voivat kuitenkin olla noissa ”veljeksissä” vallanhimo, välinpitämättömyys ja itsekkyys.

Luottamuksessa on  myös toinenkin puoli, meidät tunteet. Jos minulla on odotuksia, esitettyjä tai puhumattomia, ja jos tunnetasolla koen, että näitä odotuksia ei ole toteutettu, puen luottamuksen pettämisen kaapuun. Tästä johtuen näen, että tämä paha saattaa olla myös sisäsyntyinen.