Edessä on muutoksen aika. Tässä ei ulkoisesti ole kysymys mistään isosta asiasta, muuta olotilasta, joka nyt vaihtuu. Tämä muutos on järjen voitto tunteesta. En tahdo tämän tapahtuvan vaikka kaikki järkisyyt puhuvat sen puolessa, eli nyt se tapahtuu.

Vanha olotila on kestänyt 17 vuotta ja se tekee tämän tilanteen vaikeaksi. Sydämessäni olisi mielellään jatkanut samaa toimintamallia kuin aiemmin. Se ei silti olisi tarkoittanut missään nimessä jämähtämisestä paikoilleen, oikeastaan päinvastoin.

Uskon nykyisessä ajattelussani siihen, että ihminen kokee kaikki asiat ensin tunteellaan ja liian usein emme kirkasta tätä kokemusta järjen avulla. Eli järjen käyttö on hyväksi ja se on järkevää.

Miksi sitten mieleni on nyt tyytymätön kun teen niin sanotun järkiratkaisun enkä kuuntele omaa tunnetta tai oikeastaan vaiennan sen, enkä myöskään omaa intuitiotani. Onneksi tässä tilanteessa on vielä mahdollisuus palata entiseen.

On kuitenkin hyvä muistaa tuo Kiplingin Viidakkokirjassaan antama käärme Kaan elämänohje ”Kerran luontuu nahkaan on turha yrittää ryömiä takaisin.